Katsoin ikkunaa
Josta loisti kaunis valo
Ikkunassa piirretty pieni sydän
Monta kertaa
Niin monta kertaa
Sain tuntea
Miten pienet sydämet
Kipeinä kiusaten heikkoa
Yksin ei ole mitään
Yhdessä mitätöiden
Alistaen
Yksin tekeytyen ystäväksi
Yhdessä astuen sydämen päälle
Pyyhkien ilon, rakkauden
Sieluni suoja niin luja ettei kukaan lävistä
Sanoilla, teoilla.
Yöllä ikkunalaudalla
Katselin kuuta
Kyyneleet sumuisena verhona
Nähden tähdet kauniina
Kuin lapsena katsellen pudonneen kristallin läpi.
Oma aarteeni tuo pieni pala taivasta
Vain minun
Suljin sen pieneen käteeni
Kauan ,niin kauan
Kesti
Luottaa
Hetkittäin katsella pelotta
Tätä kaunista maailmaa
Joka joskus oli musta
Niin musta ettei nähnyt läpi
Ystäväni
Rakkaat jotka ovat olemassa
Puhumatta tuntevat
Vertaiseni, kaltaiseni
Kantaen kipua, tuskaa
Ettei yksin enää tarvitse
Laskea sydämestä
Ottaa sydämeen
Rakkautta
Jonka luulin kadottaneeni ikuisiksi ajoiksi
Katsoin sinun silmiisi
Kysyin olemmeko tavanneet
Kysymys oli turha
Olet kaltaiseni
Herkkä
ihana itsesi, vertaiseni.
Homebasella ,ohjaaja
Timo luostarinen